Heli Valli, 18.11.2025

Tutustuin opastuksen saattelemana Toisin silmin –näyttelyyn Tiedekeskus Heurekassa eräänä lokakuun iltana. Näyttely oli suunniteltu yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Heurekan kanssa. Pistekirjoitus 200 vuotta –juhlavuosinäyttely on avoinna 15.5.-2025 –6.1.2026. Kannattaa käydä tutustumassa siihen. Sisäänpääsylippujen hinnat näkyvät Heurekan nettisivuilta.

Heurekan sivuille on kirjoitettu näyttelyn alkusanat yhteiskunnallisesti osuvasti seuraavasti! ”Elämme maailmassa, jossa näköaistiin perustuva informaatio korostuu – mutta mitä jos silmät eivät näe?”

Näyttelytilana on käytetty seinään rakennettua tilaa. Pystysuoraan seinään oli liitetty hyllytasot, joissa oli paljon asiaa. Näyttelytila oli rajattu matolla, mikä erottautui tekstuuriltaan ja vaalealla väriltään muusta lattiamateriaalista. Paikalla oli kokemusasiantuntija opaskoiransa kanssa täydentämässä asiatietoja omasta kokemuksestaan.  Lisäksi hän oli tutkinut eri asioita ja kertoi niistä mielellään. 

Näkövammaistietoja

Näyttely alkoi infotiedolla näkövammaisten määristä eli 55 000 suomalaisella on näkövamma. Heistä noin 10 00 luokitellaan sokeaksi. Kirjoitettu teksti jatkui mistä näkövammaisuus johtuu ja miten näöntarkkuutta mitataan. Seinälle oli laitettu näkötestiin liittyviä tauluja, joita sai katsoa simulaatiolaseilla.

Tuntoaistin merkitys

Tuntoaistin merkitystä oli korostettu. Pistekirjoituksen ja -lukemisen opetteleminen alkaa sormien tuntoaistiin herkistymällä. Herätellään tunnustelemaan sormenpäillä erilaisia materiaaleja, kovia ja pehmeitä, sileitä ja karkeita, kulmikkaita ja pyöreitä muotoja, ihan mitä vain. Näyttelyssä oli laatikoita, joissa oli käsille kaksi reikää ja niistä tulivat hihat ulos. Seinällä oli otsikko, jossa luki: ”Tuntoaistilla tietoa”. Pujotettuasi kädet hihoihin, molemmat kädet pystyivät tunnustelemaan erilaisia tuotteita. Et nähnyt niitä, herkistyit tunnustelemaan niitä. Tunnistinko tuotteet? Jaa, oli siellä ainakin pienet laatikot ja jauhopussit.

Kuulon merkitys

Seuraavaksi seinällä oli erilaisia kuulokkeita, halkaisijaltaan noin 7 cm. Ne sai asettaa omalle korvalleen. Kuulokkeen yläosassa oli otsikoita, mitä aihetta kuunneltava asia käsitteli. Siellä oli muun muassa unien näkemisestä, näkövammaisten puhuttelemisesta ja arjen toiminnoista selviytymisestä. Kuuntelin paria puhetta. Olipa mielenkiintoista kuunnella unien näkemisestä. Siinä kerrottiin, että näkövammainen ei näe, jaa, enpä kerrokaan loppuun, jotta teille jokaiselle säilyy yllätys, kun menet itse näyttelyyn kokemaan tämän. Seinälle oli kirjoitettu tietoa kuuloaistin tärkeydestä ja miten asioita muistetaan. 

Pistekirjoituksen on kehittänyt ranskalainen Louis Braille vuonna 1824. Pistekirjoituskohdassa sai itse kokeilla kirjoittaa pistekirjoituksella vaikka nimensä. Hyllyllä oli pistin ja pistekirjoitustaulu, voit istua keskittyäksesi kirjoittamiseen. Suositeltavaa oli kirjoittaa pistekirjaimet nurin päin, koska painaessasi pistimellä, teksti kirjoitetaan oikealta vasemmalla ja kääntäessäsi paperein, luet sen vasemmalta oikealle. Kirjoitin nimeni ja kas, sehän luettiin sormin, ihan oikein, kääntäessäni paperin. 

Lopuksi

Viimeinen tietotaulu koski kuvailutulkkausta. Asiakkaille oli mahdollisuus siirtyä seuraavaan näyttelyyn nimeltä Jääkauden jättiläiset, jossa kuvailutulkkausta käytettiin. Toivomuksena oli asiakkaiden omien kuulokkeiden käyttäminen.

Opastus kesti noin yhden tunnin ja kokemusasiantuntijan kokemuksen tuoma omakohtaisuus täydensi näyttelyä. Kannustan jokaista käymään siellä – se kannattaa!

---